Pääsimme lopultakin ensimmäisen kerran perhekahvilaan asti. Reilun tunnin myöhässä toki, koska pienempi neitokainen taas valvotti yöllä ja aamulla nukutti. Olipa siellä hulinaa. Olin aivan yllättynyt siitä, miten paljon siellä oli lapsia ja aikuisia. Ehdottomasti kannatti mennä. Ainoastaan se alkoi harmittamaan, ettemme ole aiemmin saaneet aikaiseksi lähteä sinne.

Tällä kertaa lähtöä avitti vanhemman lapsen pyyntö leikkikavereista. Niitä on kovin vähän eli ei ollenkaan tässä ihan lähinaapurustossa ja lapsi on kuitenkin vielä niin pieni, että itsekseen hän ei voi lähteä eikä varsinkaan kauemmas. Niinpä menimme perhekahvilaan tutustumaan uusiin leikkikavereihin.